Näköalaton

Sydän hakkaa,
takoen päähäni,
nuo tuhannet moitteet,
vaateet, epäuskon.

Voisinko,
edes hetkeksi pieneksi,
saada aallokon tyyneksi,
nähdä siihen heijastuvan säteen,
ilman sumupilveä?

Että näkisin,
mitä minun pitäisi nähdä.