Kaukana merellä
yksinäisellä, lumen ja jään peittämällä luodolla
hän tähyää merelle
luodikko sylisään
toivoo löytävänsä hylkeitä
muistelee naapuri mökin isäntää
sitä joka vajosi jäiden alle viime viikolla
omaiset kuulisivat suruviestin vasta keväällä
jäiden sulattua
päivä taittuu hämäräksi
sitten pimeyteen
ei hylkeitä tänään
pienen kaminan sytyttää mökkiinsä
hylkeenlihaa pannulle
öljylyhdyn valossa
hän matkustaa mantereelle
luo perheensä
kevään kyntötöihin
kesään...
yksinäisellä, lumen ja jään peittämällä luodolla
hän tähyää merelle
luodikko sylisään
toivoo löytävänsä hylkeitä
muistelee naapuri mökin isäntää
sitä joka vajosi jäiden alle viime viikolla
omaiset kuulisivat suruviestin vasta keväällä
jäiden sulattua
päivä taittuu hämäräksi
sitten pimeyteen
ei hylkeitä tänään
pienen kaminan sytyttää mökkiinsä
hylkeenlihaa pannulle
öljylyhdyn valossa
hän matkustaa mantereelle
luo perheensä
kevään kyntötöihin
kesään...
Selite:
Tämä oli vanhalla sivustolla, mutta runosivujen uudistuksen myötä tämäkin hävisi.
Onneksi löysin saman facebook sivuiltani.
Jälleen yksi pelastettu runonen.
Loput 220.runoa liene menetetty iäksi.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voin nähdä tämän silmissäni
Sivut