Unohdettu

Värisevin käsin kirjoittaa,
kyyneleiden tahrimalle,
paperille valkealle,
sana sanalta,
pala palalta.

Sirpaleina sydän tuskasta,
hukutettuna pohjattomassa kuilussa.
Unohdettuna kaikista mielistä,
katseilta käännetty, sanottu vain olevan pienissä.

"Missä ja mitä on rakkaus?
siitä paljon puhutaan, lauletaan.
Yksinäisyys ihmisten,
usein varjoon sen unohdetaan."

Niin paljon on köyhyyttä puhutaan, sanoihinpa se monesti jää.
Kuinka ei ole ruokaa ja että, yksinäistäkin on elämää.