Sydämessäni lauleskelee vitriinin palasia
joskus odotan tumman auringon laskevan jalkapohjan tunneliin
En ikävöi juhlivaa hengittelyä rappukäytävissä
Tunteeni ovat kuin yö ja päivä raivokeinussa
Hiljaisuus on hautausmaani
johon en voi itse laskea ruusujen huumausainetta
Tuuli on peittoina päälläni miettimässä
kunnes hoksasin sen olevan nuoruuden teekuppi
jonka olen kiskonut naurulihaksiini elämäni pakkopaidassa
Kuolleena en nukkuisi väärässä asenossa
eikä ahdistus olisi lamppuna hiuksissani
Converseissa on nauhat päin persettä
Kissanikin sunnuntai on tajuton nukkuvissa ikkunoissa
yksinäisyydellä on lyhyet jäljet postiluukkuun
enkä pääse edes taivashissilläkään sanomaan sulle "moikka"
joskus odotan tumman auringon laskevan jalkapohjan tunneliin
En ikävöi juhlivaa hengittelyä rappukäytävissä
Tunteeni ovat kuin yö ja päivä raivokeinussa
Hiljaisuus on hautausmaani
johon en voi itse laskea ruusujen huumausainetta
Tuuli on peittoina päälläni miettimässä
kunnes hoksasin sen olevan nuoruuden teekuppi
jonka olen kiskonut naurulihaksiini elämäni pakkopaidassa
Kuolleena en nukkuisi väärässä asenossa
eikä ahdistus olisi lamppuna hiuksissani
Converseissa on nauhat päin persettä
Kissanikin sunnuntai on tajuton nukkuvissa ikkunoissa
yksinäisyydellä on lyhyet jäljet postiluukkuun
enkä pääse edes taivashissilläkään sanomaan sulle "moikka"
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut