On syksy ja
otsallani puiden kyynel
ja koskettavatko muut
syksyni valoa
meteoriporteilla,
halu lainehtia
varjojen avaruudessa
liitää kiertorataa
erehtymätöntä
silmiesi muotoista
kirjaimesta toiseen
kuin mykkä heimo
retoriikan alkulähteellä
otsallani puiden kyynel
minne valo menee
ääni hajaantuu
tähtien väliin
pimeyttä tanssittamaan
ääni hajaantuu
tähtien väliin
pimeyttä tanssittamaan
ja koskettavatko muut
syksyni valoa
meteoriporteilla,
halu lainehtia
varjojen avaruudessa
liitää kiertorataa
erehtymätöntä
silmiesi muotoista
kirjaimesta toiseen
kuin mykkä heimo
retoriikan alkulähteellä
Niilin sateessa
krokotiilin
mustan kidan alla
typeryys on ajattomuuden synonyymi
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit