Hymyilen ajatukselleni,
annan kahden pienen pojanviikarin
valloittaa elämäni mielessäni.
Siniset silmät?
Isän nenä?
Vino hymy, kuin minunkin?
Minimaiharit jaloissaan,
farkut ja valkeat teepaidat.
Suklaata paidanrinnuksella?
Äiti ei tykkää, kun vaatteet sotkeentuu,
mutta kaikkeen tottuu.
Se on lapsen elämää.
Ja kun on ilo sydämessä,
ei olekaan enää pukineille merkitystä.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit