En malttaisi enää nukkua,
Tällä automatkalla jonnekkin,
Missä hyväksyn itseni.
En tahdo sulkea,
Silmiäni,
Aurinko ja tuuli nauravat vastassa,
Kun työnnän pääni ulos ikkunasta.
Ja siellä jossain olen vapaa rannalla,
Jossa kaikki juoksevat
Usvaiseen kaukaisuuteen,
Loputonta rantaviivaa,
Hymyilevät hiljaa yhdessä,
Eivätkä muista nimiä.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi