Päässäni ääniä,liian monia,en tavoittaa voi niistä yhtäkään,
jos tavoitan,ne liikaa kuiskivat,
myrkyttävät mieleni niin että pois tahdon lähteä.
Missä olen huomenna,en tiedä,
kaipaan vain lepoa,mutta mieli ei nuku,
liikaa demoneita saman katon alla,
ei unta,
ei rauhaa,paitsi lääkinnällistä,mutta kun en halua.
Valvon päiviä,valvon öitä,ei lepoa ei rauhaa.
Siksi olen niin äkäinen,olen niin kylmä,niin etäinen. Keskustelen mieleni kanssa päivin öin,en jaksa enää ulos mitään antaa,sillä se vain väsyttää,mieltä joka ei koskaan nuku
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
