Minkäs minä sille voin?

Ne kaikki huudot..
"huora!"
Ne haistattelut..
"haista vittu!"
Ne katseet..
"tuo on se.."

Kaikki, kaiken..
Kaiken mä kärsin sun kanssas.
Kaiken mä jaksoin sun kanssas.
Kaikesta mä pääsin sun kanssas.

Sun kanssas.
Sun.

Mutta minkäs minä sille voin ettet enää halunnu kokea mitään yhdessä.
Minkäs minä sille voin ettet enää luota.
Minkäs minä sille voin ettet enää jaksanut katsella minua ja minun elämääni.

Minkäs minä sille voin että luotin sinuun.
Minkäs minä sille mitään voin että rakastin sinua.
Rakastin enemmän kuin itseäni.
Enemmän kuin ketään.
Olit siskoni.
Paras ystäväni.
Elämäni.

Mutta minkäs minä sille enää voin että lähden pois.
Lähden.
Ja kauas.

Mä luulin että rakastettiin toisiamme.
Että luotettiin.

No, tänne mä jään.

Ainiin, sanoinko jo että mä rakastin?
no, rakastin.
"tin."