Terälehti kukkivan ruusun,
Laskevan auringon viimeinen valo,
kimalleko talviöisen hangen?
Kauneus niiden lumoaa,
saa unohtamaan,
saa miettimään,
ja kaiken kauneuden taas muistamaan.
Kun ensikerran kohtasin,
kun ensikerran näin,
kaiken sen kauneuden.
Silloin sen tiesin, mikä kauneinta on.
Kaikki se kauneus,
lumoonsa sai
se valloitti täysin,
sai muistamaan kaiken sen kauneuden.
Kun ensikerran kohtasin,
Sinut
sai se muistamaan,
mikä kauneinta on.
Kauneinta olet Sinä.
Kauniimpi kuin ruusu.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
