yhden tähden yö
tiukentaa otettaan
betonivalojen alla
pakkaseen piirtyvät keuhkot
ja verestävät huulet
näyttämön takana aurinko
käpertyy sikiöasentoon
yhden tähden yö
avaa nyrkkinsä, irrottaa
putoaa kaupungin ylle
sokaisee kadut
eksyttää tiet reiteiltään
ja nimien viimeiset vokaalit
törmäilevät kovien pintojen välissä
kaikuvat vielä hiljaa
muistan sinut aurinko
sikiöasennossa merenpohjasta
löydynkö sinulle vielä
sokaise minut
määrittele uudelleen
ennen kun silmät tottuvat hämärään
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi