Vallankumous

Katson sivusta, kuinka ajat ihmiset luotasi
Olen ylpeästi apunasi
Olet rehellinen
Olet suora
Olet aito
Uskon, että sinulla on hyvä sydän

Katson, kuinka poljet ihmisten egot
Olen vielä puolellasi
Olet kriittinen
Olet vahva
Olet luja
Uskon, että tarkoitat hyvää

Katson, kuinka tyynesti tuhoat ihmissielun
Alan epäröidä vierelläsi
Olet arpeuttava
Olet töykeä
Olet raaka
Uskon, ettet ymmärrä vaikutustasi

Katson, kuinka piiskaat joukkomme menestykseen
Käännän katseeni muualle
Olet häikäilemätön
Olet fanaattinen
Olet ilkeä
Tiedän, ettet ole sopiva johtamaan

Kuuntelen, kuinka pyydät minua tekemään kuin sinä.
Kuuntelen, kuinka minun pitäisi kovettaa sydämeni.
Kuuntelen, kuinka muista ei ole avuksi.
Kuuntelen, kuinka lähtöni tuhoaisi kaiken.
Kuuntelen, kuinka kukaan muu ei ymmärrä sinua.
Kuuntelen, kuinka tulevaisuus on kirkas mielessäsi.

Ja huomaamattasi astun pois luotasi,
Petän sinut pelkurimaisesti,
Annan aseen toiselle,
Kädet niin puhtaina kävelen pois

Öisin kuulen sinun kuiskauksesi
Ja vastaan:
Koska et ollut heidän arvoisensa
(kuten en minäkään)

Ja etäältä nyt katsellessani heitä
Tiedän tehneeni oikein

...vaikken niin öisin tunnekaan
Miettiessäni luottamusta, aitoutta, rehellisyyttä
luonteenlujuutta ja suorasanaisuutta