en ymmärrä enää mitään mistään, tekee pahaa ja ihollani väreilee keskeneräiset lauseet.
silmät kiinni
painan otsani kylmään ikkunaan.
kuukausia on kadonnut tyhjyyteen,
se on mennyt pahan olon palvomiseen,
aikaan jollloin olin elämässäni läsnä.
nytkin ajatukseni ovat kuin tyhjä arkki..
täynnä elämää, mitään sanomattomassa muodossa.
vielä jonakin päivänä hajoan kuolevaisuuteeni.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
