sunnuntai iltana kotona
makaan lattialla, odotan
silmät sidottuina
maahan pakotettuna
kosketan sua, käteni kohotan
kiinni tartun olkapäistä
hymysi tunnen vaan en näe
joysticillä pasianssia pelaat
ja kohta alkaa jo tuttu väre
et puhu, mutta olet hyvä suustasi
brutaalinen lopetus:
suutelet, maistan kumin
vaivihkaa etenet eteenpäin
yllättäen saavutamme yhteyden
ja matka alkaa yhteiseen nirvanaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mielestäni tämä on ihan rehellinen ja rohkea runo. Uskottava tarina!
Huh huh miten paljon nauroin kun luin tän...