Kahdeksankymmenenkahdeksan aamunkoiton
lukemattomien kilometrien
hiljaisten aamujen
ja pikaisten puhelinsoittojen jälkeen
uskallan olla onnellinen
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Runoilija Kettinki
nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 12.2.2004
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Entinen Deadnightwarrior, kasvoin ulos.
Nimetön
Käyttäjän kaikki runot
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Kettinki | Nimetön | 25.2.2008 | 11 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 26.9.2007 | 2 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 21.6.2007 | 10 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 18.6.2007 | 3 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 14.6.2007 | 3 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 6.6.2007 | 1 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 6.6.2007 | 3 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 5.6.2007 | 1 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 9.4.2007 | 1 | Runo |
| Kettinki | Nimetön | 13.3.2007 | 2 | Runo |
Kommentit
tuo ehkä-sitten-huomenna -tunne alkaa olla jo vähän liiankin jokapäiväinen tuttu. on tainnut ne 88 aamua mennä jo, mahtoikohan toimia... mulla ainakin "huomenna" tuleva onni tai vaikka nyt vain sen sanominen, että välittää, lykkääntyy aina vaan eteenpäin.
vaikka tässä onkin käytetty ennalta toimiviksi todettuja, ehkä vähän kuluneita ilmaisuja, ne ajavat asiansa ja minimaalinen tyyli toimii.