se poika jäi hermosäikeeksi,
ajatusvirheeksi
en koskaan uskaltanut toivoa
että antaisin jonkun kasvaa
vasemmalla puolellani,
minussa
se poika jäi
kesän yli, talven poikki
jokaiseen henkäykseen
niihin pessimismin kyllästämiin aamuihin
jotka unohdin
minuun
Selite:
vanno rakkaani että et muuta haluaisikaan kuin likaiset käteni
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Iski. En osaa eritellä mikä kaikki tässä on hienoa, koska kokonaisuus on jotain mahtavinta.
Pistetään aamun piikkiin etten saa annettua rakentavaa palautetta mutta tiedä, että tämä on upea.
Tämä on tosi jännä. En tiedä, kuulostaako tämä hölmöltä, mutta lukiessa tuntuu, kuin runosi painuisi kuin kiinni ihoon, sen tuntee, eikä siitä voi päästää irti ennen kuin sen on lukenut loppuun. Aistikasta tekstiä, hienolla tavalla tarttuvaa.
Tarina myös tulee kauniisti esille.
Luin muitakin, ja pidin.
Pidän runon hauraasta tunnelmasta. Kaunista tekstiä.