Hyljättynä piilossansa
arpeutuneita haavojansa
kaipuun karvain kynsin
repii sydänlihastansa
Elämän karvas tuoksu
sieraimissansa
sieluansa suojaa
tulevalta
unohtamatta elettyjä
aikojansa
Tietää ajan mentyä
katoavansa
kivun siedetyn
koettuansa
Antaa pimeään
pientä valoansa
tuntee huomisen
olevan päättymätön
ansa
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| theMies | Ikäväkäs | 4.5.2013 | 1 | Runo |
| theMies | Särkyvä | 19.1.2013 | 3 | Runo |
| theMies | Tahto | 24.11.2011 | 0 | Runo |
| theMies | Kadonnut | 25.8.2010 | 7 | Runo |
| theMies | Kuitenkin | 11.4.2010 | 8 | Runo |
| theMies | Kestämätön | 19.3.2008 | 8 | Runo |
| theMies | Katkeruutta | 3.8.2007 | 6 | Runo |
| theMies | Ansa | 5.7.2007 | 2 | Runo |
| theMies | Isottelija | 19.6.2007 | 2 | Runo |
| theMies | Kasvattaja | 26.5.2007 | 1 | Runo |
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Tämä runo on todella ihanan huvittava. Sisältö oikein raastavaa tunnetta, mutta samalla tuo "ansa" toistuu ja saa "ansaan" ;-). Pidin todella, mahtava!
Hauska rimiittely joka ei jätä asiaa. Hupaisa ja täynnä asiaa johon voi samaistua. Raadollinenkin. Syvenee useammalla lukukerralla.