Nimetön

Ovat sielumme kaukana
palaneet tuskasta,
jäähileinä huulillasi
minun vereni.

Kaduilla sitruunan tuoksu
aistit tekevät minusta sokean.

Viha sisälläni
se tukahdutettu
lukittu sisään
ei ulospääsyä

Haluaa ulos
kasvaa itsesäälissään
huutaa ilman ääntä
itsensä helvettiin.

Tukahdutettu mielen huuto
kaipaa taivasta sokeaa.

Älä käytä sanoja
et niillä minulle voi todistaa
hiljaisuus puhui jo.

Uneni tapettuina huoneeseen
yrittäen huutaa tulevaisuutta
tulee minun ne vaimentaa.