Vesi valui vieden pois
ajatukseni, tunteeni.
Pakkanen kylmäsi
vähäisetkin tajunnan rippeet.
Hän näki, etten ollut onnellinen.
Ei täällä, ei siellä.
Ei missään.
Vain pieni helpotuksen huokaus
piiloutuessani totuudelta.
Siltikin sydämeni
riippui hirsipuussa tuskissaan
Tietäen,
ettei peruutusvaihdetta entiseen ole.
Ja vain sinä tiesit,
Miten haluan aamiaiseni.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi