Näin sinut kanssa toisen naisen,
välillänne ei ollut mitään.
Pyysin kuitenkin poistamaan naisen numeron,
suostuit.
Sanoit:" häntä en koskaan enään tapaa",
uskoin.
Kuukaudet kuluivat,
olimme onnellisia.
Nainen kuitenkin soitti sinulle,
olin vieressäsi.
Väitit sen olevan äitisi,
en uskonut.
Kerroit sen olevan hän,
nainen jonka kanssa olet salaa ollut ystävä.
Olit laittanut hänen numeronsa toisella nimellä puhelimeesi,
etten tietäisi sinulla olevan hänen numeroaan.
Sanoit:"en poista hänen numeroaan"
suutuin.
Illalla kun soitin,
olit viemässä naista hänen kotiinsa.
Löin luurin korvaasi,
kyyneleet alkoivat virrata poskillani.
Huusin sisälläni,
miksi hänen pitää satuttaa minua, miksi?
Illalla puhuimme asioista,
ymmärsin että olette vain ystäviä.
En vain ymmärtänyt,
miksi et kertonut.
Nyt ihmettelet miksi,
miksi olen surullinen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunis runo :) pisti miettimään :/ voimia sulle..
Nainen ja mies eivät koskaan voi olla pelkkiä ystäviä.
No ainahan miehiä syytetäänkin jos niillä on nainen kaverina, että se olisi toinen tyttöystävä, mut muuten hyvin kerroit sun tunteet täs runos :) ja onnea :)