Nimetön

Runoilija Eteri

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 14.5.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Sanat niin sekaisin että luulevat itseään runoiksi
 

On se aika vuodesta
kun
harmaiden pilvien laskema
haituvalumi
muuttuu
sinimustan taivaan syöksemäksi
teräväksi vedeksi,

kävelykadun pikkukivet
kerääntyvät kengänpohjiin,
puolikuollut lumi lojuu ojissa,

aurinko repii itselleen tilaa taivaalta
koettaa yksin kantaa maailmaa
kohti uutta vuodenaikaa

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Niin kovin tutun tuntuinen runo. Juuri tuollaisena koen kevään. Hienoa kerrontaa :)

ihana, pidin :)

Niin kovin tutun tuntuinen runo. Juuri tuollaisena koen kevään. Hienoa kerrontaa :)

ihana, pidin :)

 

Käyttäjän kaikki runot