Joutsenen ääni saa minut heräämään
ohi karpalosuon se lentää
tunnen jalkojeni uppoavan mutaan - tunnen kasvavani.
Katseeni sivuaa kastanjapuun ja vadelmapensaat,
mikseivät ne ymmärrä minua?
Olen yksinkertainen ihminen
silti vaikea ymmärtää.
Kaipuu kasvaa ja tahtoisin
hengittää puhdasta ilmaa
nousta pilviin hetkeksi,
nyt kuulen sen, toive saapuu ja
vielä se viimeinen joutsen
huutaa ikäväänsä.
Se ei tule enää takaisin
- eikä toiveenikaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi