Jälleen kerran on pää pulpahtanut mustuuden pinnalle,
jälleen kerran olen repinyt itseni haisevasta suosta.
Katselen taas maailmaa vähän erilaisin silmin kuin ennen.
Onko maailma valoisampi kuin viimeksi?
Montako kertaa on vielä upottava tuohon
armottomaan pimeyteen ennenkuin näen oikein?
Montako kertaa on vedettävä itsensä viimeisillä voimilla loputtoman ulapan rannalle ja kuvitella että tämä kerta olisi viimeinen?
Montako kertaa vielä ennenkuin kaikki on selvitetty?
En välitä,
revin kuitenkin itseni irti mustuudesta,
kerta kerralta,
pala palalta
kunnes voin tuntea itseni ehjäksi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hienosti kuvailtu masennuksen mustia syöväreitä ja selviytymistä siitä.
Hauskaa syntymäpäivää.
Hienosti kuvailtu masennuksen mustia syöväreitä ja selviytymistä siitä.
Hauskaa syntymäpäivää.