Älä naura unelmille
kun vaihdoin pellon mustaan taivaaseen
ja sinä olet harmaa puu talon vieressä
minä puhun sinulle sydämen äänellä
puhun ja puhun
naurahdat, kun lehdet pyörteessä
ääneen, kun oksa putoaa
minä kuulen sen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunista kaunista. Ihanaa poiketa sinun runojen pariin pitkästä aikaa.
Ihanaa syndeä myöskin!
Paljon on tapahtunut viime tapaamisesta!
Ihana !
Hauskaa synttäriä !!
Eihän unelmille saa koskaan nauraa...
Tämä on hyvin kuvallinen runo. Pidän kovasti.
Jopa hyvinkin puhutteleva runo tunnelmaltaan kuin valon ja varjon kosketusta toisiinsa. Pidän tästä !
Mielenkiintoisen mystistä.
Kiehtova Hieno.