Henkilökohtaisesti ei kenellekään

Sä sanoit "no hard feelings, pysytään tietty frendeinä",
sen jälkee oon saanu miettii et mitähän ihmettä,
meninkään tekemään, ku mua aloit välttelee,
pyysin sua kertomaa, mut sanoit et vaan yleisesti vituttelee.

Annoin sun olla rauhas, vaiks mun sisäl pauhas.

Tämän ohella laitoin itteäni kuntoon,
keskityin kohentaa mun itsetuntoo.
Sanoit aina, että haluut näyttää,
ettei kaikki haluu toisia vaan hyväksi käyttää.
Lupasit "kaikki tulee näyttää paremmalta",
mut ku taas kysyin mikä vaivaa, ni vedit jo mattoa alta.
Sanoit ettei mitään henkilökohtasta ja ignorasit elämästä,
ei ollu taaskaan siis kyse oikeesta ystävästä.
Nöyryytit ja petit niinku moni muuki tuttu,
kuittasit sen sanomalla haista vittu.
Jälkeenpäin viäl puhuit et oon helvetin hullu,
mietitääs hei miks must on semmonen tullu.
Aina oon menny niihin luottaa,
jotka viimisenä lahjanaan tuskaa tuottaa.
En oo vajaa vaikka mieli on rikki,
mut joskus repee se viiminen tikki.
Viäl haluun sanoo etten kellekkään sua haukkunu,
ja ihan itekseniki sulle oon hyvää vaan toivonu.
Sillä tuskin on mitään merkitystä,
et mä kaipasin vaan pätevää selitystä.
Toivottavasti tajuut minkä tipahduksen taas koin,
älä pyydä anteeks, tuskin sitä antaa voin.
Älä ota sitä henkilökohtasesti kuitenkaan,
en oo muillekkaan valmis anteeks antamaan.