Satuprinsessa istuu huoneessaan
varoen kohottaa katseensa tarinan kertojaan
”Mitä tapahtuu jos lapset sadut unohtavat kokonaan?
Jos eivät enää välittäisi keijuista ja peikoista ollenkaan?”
Surullisena kertoja satuprinsessalle vastaa:
”Näinä päivinä eivät vanhemmat tunne lastaan
pienen ihmisen katsetta karttavat
visusti satukirjojen ostamista kaihtavat”
”Mutta sehän on kamalaa”, prinsessa kauhistuu
”Ilman iltasatua pieni lapsi maailmaan kuihtuu
Emme voi pidempään tätä sivusta seurata
ilman meitä lasten maailmasta liikaa puuttuu”
Yhdessä satumaan asukkaat kirjoittavat kirjeen
Pyytävät vanhempia korjaamaan tekemänsä virheen
Jättävät viestinsä ikkunoihin ja tyynyjen alle
rauhattomina jäävät odottamaan Peter Panin lattialle
Isät ja äidit planeetta Maan
eivät kirjeitä huomaakaan
Ikkunoilta ne lentävät tuulen mukana taivaisiin
tyynyjen alta tippuvat lattioihin likaisiin
Yhä Peter Panin lattialla satumaan asukkaat istuvat
hätäisinä partojaan sukivat tontut levottomat
Kettu Repolainen katselee ikkunaan
pohtii voiko vanhempia voittaa edes hänen viekkaudellaan
Mutta on satukirja vielä raollaan
lupaa minulle, ethän päästä satumaata katoamaan?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi