Älä itke rakas ystäväin,
jollei tuhkasi ota tulta.
Sain sinulta uuden elämän,
joten saat vanhani pois multa.
Jos matkaamme elämän laivalla
eikä purjeesi houkuta tuulta,
on mulla airotkin, ota toinen.
Älä huoli sitä keltään muulta!
Onnen satama on kaukana,
Katkeruuden lähempänä,
joskus sinne on helpompi mennä,
se mun on myönnettävä.
Mut jollei tuuli purjeisiin puhku
soudetaan kauas kilpaa,
kumpi ehtii ensin, saa odottaa toista,
ehditään myös hiljaa.
Vaikka tie voi joskus pitkältä näyttää,
sinun kanssasi loppuun sen jatkan.
Hymyile vielä kerran minulle,
sillä itse jaksan tämän matkan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno ja monitahoinen runo, kiitos
Todella hyvin kirjoitettu ja oivallettu..aivan ihana runo ystävyydestä ja hyväntahtoisuudesta,upeeta!
Ah, aivan absurdi aloitus
ja lyömätön lopetus
kertoileva keskikohta
Hieno ja monitahoinen runo, kiitos
Todella hyvin kirjoitettu ja oivallettu..aivan ihana runo ystävyydestä ja hyväntahtoisuudesta,upeeta!
Ah, aivan absurdi aloitus
ja lyömätön lopetus
kertoileva keskikohta