Tapasin miehen.
Pitkän hullun.
Viestimuisti täynnä.
Eteisessä ruusuja.
Hän rakastui.
Minä ahdistuin.
Tunsin pelkoa,
yritin paeta.
Lähdin Tallinaan,
ensimmäisellä lautalla.
Palasin matkalta.
Odotit ulko- ovella.
Löin laukulla.
Haukuin kunnolla.
Itkit ilosta,
yritit suudella!
Löin uudestaan!
Sillä kaljalaatikolla.
Horjahdit portaissa,
pyörit kiviaskelmilla.
Kuului kumahdus.
Käytävässä kaiku...
Lepäsit liikkumatta.
Pää verilammikossa.
Vihdoin rauhallista,
ilman tunnekuohuja.
Olit kaunis,
levollinen, katsella.
Istahdin portaalle.
Avasin oluen.
Nostin maljan:
Rakastuneelle Hullulle.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaksijakoinen runo.
Juu henkilö ei vaihdu ja tosiaan en ole ollenkaan huomannut persoonan muutosta (: Mukava kun joku arvostelee, kiitos <3
Kaksijakoinen runo.
Juu henkilö ei vaihdu ja tosiaan en ole ollenkaan huomannut persoonan muutosta (: Mukava kun joku arvostelee, kiitos <3