Piirrän viivan paperille,
se lopun tekee tyhjyydelle.
Pimeässä yksin kuljen,
kanssa ajatusten sinusta, kanssa unelmien.
Seison tässä, aika kulkee ohitseni.
Et pidä minusta kiinni, kylmä on käteni.
Paperi saa väriä punaista,
sävyltään se on melkein hurmeista.
Minä sinut tahtoisin,
hymyillä kanssasi aina iltaisin.
Sydämen paperille annoin.
Kädelläni se lepäsi, huuliltani sille nimesi kannoin.
Luovuin sydämestä sinulle, laskin sen kauniille kädellesi.
Murskaatko vaiko pidät itselläsi, sinun se on valintasi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hieno runo, pidin paljon tästä