Alkaa tämä askel painaa.
Alkaa tämä kroppa painaa.
Näen hennon
vaahteranlehden putoavan
ja tunnen sen olallani.
Sipaisun sen viistäessä poskeani.
Kuulen huokauksen sen hyväillessä
asfaltin pintaa.
Rasahduksen sen jäädessä
askeleeni alle.
Syvä huokaus ja olen
jälleen perillä.
Nyt kai ummistan taas silmäni
ja matkaan huomiseen.
Vaikka jalkani vielä jaksavatkin,
on tämä keho jo liian raskas.
Rakkaani. Se kai on paras ratkaisu.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi