Sinun yöpaitasi helmaan
tartuin minä pienin käsin
kun yön luiset sormet
kynsineen
raapivat nilkkojani
Hiuksesi,
yön kruunu
aamuin, öin, päivin
pimeydestä kajastuivat
tähtien valot
pohjautuen sinisiin silmiisi
Kuun kalpeus poskillasi
pienestä kädestä
lujasti ja varmasti
kiinni pidit
Niihin silmiin minun katseeni hakeutui
etsimään tietä
Valovuosien jälkeen
likinäköisyyteni
sinut hävittänyt on
Astun lähemmäs
ojennan käteni
Tulethan vastaan?
Selite:
Sisarelleni.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi