Ajattelen lapsia,
jotka näkevät
enkelten kävelleen yöllä ikkunoitten alla.
Lapsia, jotka uskovat
jokaiseen palelevaan jalkaan löytyy vielä kenkä.
Lapsia, jotka pysähtyvät katselemaan enteitä
pilvien lomitse syntyviä säteitä.
Lapsia, jotka tietävät,
samat enkelit täyttivät taivaan tuhansia vuosia sitten.
Lapsi avaa ikkunan, laulaa ilman sanoja.
Puut huokuvat ikuista tuulta, notkuvat lunta, vastaavat, huomisen unia,
kuljettavat lapsen viestiä ja kuvia.
Sahramia.
Lapsi tarttuu pienillä käsillä kaulasi ympäri.
Ja kuiskaa: "Sinä kuulut tänne."
Lapsen käsissä rauha.
Mihin me olemme matkalla ?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettavan syvällinen runo.
Rauhallista ja tunnelmallista joulua!
Olipas kaunis ja koskettava runo, juuri sellainen jonka tahtoo aattoaamuna lukea.
Koskettavan puhutteleva, syvälle yltävä runo.
upea
Lapsen puhdas mieli ja elämänusko ovat tavoiteltavia asioita. Saisivatpa ne säilyä mahdollisimman kauan meissä itsekussakin. Vaikuttava runo *Kiitos
Tunnelmiisi : Hyvää Joulua !
Toivottavasti kohti parempaa.. lasten maailmaa.. Upea teksti hiljentää.. kuten sen kuuluukin..