Hän oli mies,
joka istui aina samalla paikalla
rantakahvilan nurkkapöydässä
Hänellä oli monta nimeä
Minä keksin hänelle kuudennen
Lauloin lyriikat hänen hyräilylleen
-tietenkin vain mielessäni
Vaihdoin hymyihin katseita silmistä,
jotka olivat yhtä kirkkaat
kuin hänen unelmansa
Itse en tiennyt edes omien silmieni väriä
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Hetkellinenhämmennys | Ei sittenkään | 7.1.2015 | 4 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Maaseudun tyttö | 24.10.2014 | 0 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Elämän arpoja | 13.10.2014 | 0 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Rannalla | 29.8.2014 | 0 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Mereltä | 22.8.2014 | 0 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Eestaas | 21.8.2014 | 0 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Linja-autossa | 19.8.2014 | 0 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Loppukesän varhaisaamu | 19.8.2014 | 0 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Mies, jolla oli viisi nimeä | 16.8.2014 | 3 | Runo |
| Hetkellinenhämmennys | Metsäpolulla | 10.4.2014 | 0 | Runo |
Kommentit
Rantakahvilan leppoisaa tunnelmaa, lopetus varsinkin hieno.
Kaunis runo, tiedän erään kenellä on viisi persoonaa ja kaikki kavereita keskenään.
Ja mitä parasta, he eivät tule esille, kun lääkitys ja terapia on kunnossa. Sori vuodatus, en ymmärrä miksi näin kirjoitin, runosi jotenkin vaikutti minuun näin kummasti. Olen kai herkkä sielu :D
Upea runo...on kuin oltaisiin tavattu... ja unohtunut värit silmien.