Sinä idiootti
Taasko menit tekemään tyhmästi
Kasva jo!
Lopeta tuo lapsellinen temppuilu
"Voi kulta rakas, sattuuhan sitä
Älä ole noin vihainen itsellesi"
Nyt riittää
Minut on kaiverrettu ontoksi
En jaksa
On minulla omakin taakka kannettavani!
"Totta kai, tulen heti
Olenhan sinua varten 24 tuntia vuorokaudessa"
Kello tikittää - aikapommi
Uhkaan hukkua kyyneliinne
Kun en osaa sanoa vastaan
Kun en tunne sanaa "ei"
Sädekehäni on liian kirkas
Siipeni ehkä sittenkin liian hauraat
Kantamaan tuhannen muun murheita
Mutta mitäpä sen väliä
Olenhan vain olkapää
Nenäliina, johon voitte pyyhkiä kyyneleenne
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Joskus olkapäänä on hyvä olla, mutta ei aina.
Hieno runo!
Upeasti kuljetat vuoropuhelua itsesi kanssa, joka nimensä alla määrätietoisesti vähänkerrallaan lähestyy huippuaan ja viimeistä edellisessä säkeessä sen saavuttaa. Lopussa sarkastinen totuus kruununa kaiken yllä.
Hieno runo.
Kiitos asiantuntevasta arvostelustasi, se osuioikeaan ajatusteni kanssa.
On vaikeaa kieltäytyä kuuntelemasta, jos toisella on paha olla.
Itse suostun harvoin olemaan vain kuunteleva osapuoli. Kun toinen kertoo murheistaan, kerron välissä omista kokemuksistani, jos olen joskus kokenut samanlaisia asioita. Parhaimmassa tapauksessa pystyn samalla selvittämään omia ajatuksiani, kun toinen saa lohdutusta siitä, ettei ole ainoa, joka on kokenut yhtä ikäviä asioita.
[Kiitos arvostelustasi]
Voi..niin on julmaa olla nenäliina ja kaikkien murheita kantaa..Itselläni on paljon samoja kokemuksia,pitäis vaan pysyy kovana!Todella hienosti kirjoitit taas kerran:)
Tuttu tunne, eikä sitä ole kiva huomata. Olisi joskus kiva itsekin vain vollottaa pyyteettä, mutta yleensä kun toivoo ystävää joka kuuntelisi vaatimattomasti, niin saakin itse ruveta kuuntelemaan hänen huoliaan. ymmärrän. tätä on todellisuus.
Vastavierailulla:
Tämä on jotain aaiivan mahtavaa. pidin kovasti. Kuinka sinun pitäää kuunnella, mutta kukaan ei halua kuunnella sinua.'
perseestä.
hienosti kerrot, toivon että sinussa on vielä sydäntäkin, ainakin sanoistasi päätellen niin on, osaat kertoa hyvin runossasi tuntojasi
just tolta mustakin tuntuu yhden ystävän kanssa..
pitäis varmaan oppia sanomaan se pieni sana, jossa on kaksi kirjainta, mut miten se voikin olla niin vaikeaa?
todella hyvä runo!