Katujen äänet vaienneet
Yön pimeyteen kadonneet
Vain kuu tietään valaisee
Kun tyttö yksin astelee
Polvistuu haudalle rakkaansa
Rukoukseen ristii kätensä
Vierivät poskille kyyneleet
Onnesta jäljellä enää muistojen sirpaleet
Silti jatkaa elämän taivaltaan
Kunnes pääsee paikkaan parempaan
Luokse oman rakkaan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Soinnikas,hyvin rytmitetty runo. Olet tehnyt tämän ajatuksen kanssa, ja se on hyvä.
Loppui mahtavasti, etkä muutenkaan turhia sanoja runoon ole laittanut. Ylistän.
Kaunis ja todella herkkä
Jollakin tapaa hieman kliseisestä aiheesta saatu paljon upeampi ja kiinnostavampi kuin tavallisesti
Runon lyyrinen minä puhuu hienosti
En voinut kuin vain pitää tuosta lopusta, haikean kaunista
Hyvä
Oi että :o erittäin nätti. Kaipauksellinen. Tykkäsinpä tosiaan :) <3 suosikkeihin. :D