Valehdellaan lisää
tänään unohdus ei ole
enää syntiä
Elämä jatkuu
sinä lupaat viimeiseksi
Ja minä voin
melkein koskettaa
pelkoa silmissäsi
Tähdet eivät syty
sinun vuoksesi
Niille kuukaudet
ovat iättömiä
Mutta minulle taivas
on hartioita painava
kysymys 'miksi'
Minä en enää luota
En anna kenenkään
luvata
Sinun ikuinen
vaikenemisesi
ja vapaaehtoiset
askeleesi pimeään
Repivät minulta sydämen
Rautanaulat nilkoissa
pitävät ajatukset
tässä hetkessä
Ja lopulta
sinun hymysi
on vain varjo
ikkunoissa
Selite:
Ehkä kello antaa anteeksi minulle
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
