Toivon, että ymmärtäisit, miten ison kolhun teit meihin kaikkiin.
Minuun, äitiin ja Joonakseen.
Se, että sinua ei ole enää, on hyvin epätodellista.
Kun ruumisauto haki sinut Jumalan ja enkeleiden saattamana, minulta pääsi monia kymmeniä kyyneleitä.
Ja niillä kyyneleillä oli nimi : ikävä.
Kukaan ei tiedä, miksi teit sen, eikä saakkaan tietää.
Sillä sinä vain tiesit syysi, miksi lähteä oman käden kautta tuonne ylös pilvien yläpuolelle, maailmaan jossa on rauha, maailma jossa olet onnellinen.
Selite:
:< <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Karua ja kolkkoo tekstiä, elämä on perseestä aina välillä!! kaunis kipale kuiteskin :) ps,voitko kommentoida jotain mun tekelettä,kiitos:)