Pieni kattila kiehuvaa vettä

Runoilija ruisjauho

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 18.6.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

"Ihmettelen kuinka kaksi rataa voi tyhjässä törmätä yhteen Osuman jälkeen kauniisti sataa Ja tuhkasta solmimme lyhteen"
 

keitän teetä
se on minun vastuuni

minä juon myös
olen aikuinen tänään

se itkettää

voi miten vanha hän onkaan
hauras

ja se hauraus on täällä
kaikkialla

kesäverhoissa pienissä kukissa
halkolaatikon halkeamissa
puuhellan lämmössä
keitän meille teetä

olen reipas ja reippaampi

voi miten rakas hän onkaan
hauras

Selite: 
rakkautta
Kategoria: 
 

Kommentit

Runosi tuo niin hyvin esiin ihmisen vanhuuden...miten hauraaksi ja herkästi särkyväksi sitä silloin muuttuukaan. Tässä oli jotenkin niin ihanakin tunnelma, että viehätyin runoosi heti!

onko hauraus huono asia?
tuo ajatus nyt pysähtyi mieleen.
mutta runosta pidän silti kovasti.

 

Käyttäjän kaikki runot