Nostelen peitot, tyynyt, lakanatkin
kurkistan vielä sängyn alle
Tarkistan taukset verhojen lepattavien
kunnes suuntaan vaatekaapille
Ei löydy seasta paitojen, housujen, sukkien
ei takaa sinisten muuttolaatikkojen
Vessan peilin edessä muistan sen usein nähneeni
nyt siellä on vain oma epätoivoinen katseeni
Ruokaryhmäkin on yhä paikallaan
pöytä, tuoleja kaikki neljä
Jokainen niistä kuitenkin tyhjillään
istujaa niihin on mun ikävä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Runo huokuu kaipausta. Sai kyyneliin. Hieno kuvaus <3