Kun sinä halaat minua.
Se tuntuu kuin antaisit siivet, tuolle siivettömälle pienelle perhoselle.
Sinun halauksesi tuntuu kuin parantaisit tämän kuolleen ihokasan.
Elän taas.
Halauksesi on tosiaan muuta kuin halaus.
Se on paikka joka saa taivaan laulamaan, maan kasvit kasvamaan.
Et ehkä tiedä mutta silloin tämä jäätynyt ja rautainen pala palalta.
Paluu entiseen.
Se on paikka missä voin itkeä ja olla oma itseni.
Se on paikka mikä on pehmeä ja lämpöinen.
Halaa minua uudestaan ja uudelleen.
Taivaan laulun loppuun saakka.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella ihanaa kuvailua ja aivan upeaa tekstiä, pidän erittäin paljon tästä. :)
Ihana runo :)