Nähdään taas

Se on sitä
kun on matkalla kotiin
ja harhailevat ajatukset
harhauttavat minutkin
jonnekin aivan ihmeelliseen paikkaan

ja jalkojen hidastuva liike

ei seuraa
sydämen sykettä

elämä menee sykleittäin
ja koti on vain paikka
jossa käydä syömässä
ja täyttämässä maailmalle kulutet rahat
paikkaamassa haavat
hautaamassa mielipahat

ulkona kasvavat puut
ja katuvalot kasvattavat varjoja
askeleet muuttuvat pitemmiksi
kerrostalot mataliksi
kun kukaan ei seiso parvekkeella
eikä kukaan nouse ylös portaita

mutta silti minua hengästyttää

hengittäessäni sisään
asfalttipölyä
lasittuneita verkkokalvoja
sekä teitäkin
jotka tavattuani
muistelisin lämpimästi iltaisin
kadotessani kaipaisin

ja nämä päivät tuntuvat kevyiltä
mielialat pimeiltä
riippuen siitä
onko myöhässä
tulossa vai lähdössä

enkä tiedä
kumpaa kartan enemmän
itseäni vai muita