Vuosi sitten
en osannut kuvitellakaan
elämääni ilman sinua
Olit aina ollut osa sitä
Yhdessä yössä kaikki onkin pois pyyhittyä
Tuhottua
En olisi osannut kuvitella itseäni
viettämässä näitä lokakuisia iltoja
yksin pimeässä
itkien, kaivaten
Ei se suru
ole mihinkään hälvennyt
Ei se tieto
ole edelleenkään päähäni painunut
Ei se tapahtunut
tunnu oikealta
Eihän se koskaan ollutkaan oikein
Mutta on kai sen pakko olla niin
sillä siellä se seisoo
nimesi
kiveenkin kirjoitettuna.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
an runojen tul,
kuuntelen ite hyvää musaa..