Kunpa sä antautuisit.
Antaisit mun ottaa sut syliin ja silittää sua.
Et aina lähtis liian pian.
Et aina olis liian pitkään pois.
Kertoisit joskus miltä susta tuntuu ja mitä sä haluaisit, ettei mun tarttis aina arvailla. Sä tiedät kuinka mä pidän susta, enkä jaksais sitä toistella turhaan.
Sä tiedät etten mä halua kahlita sua.
Haluaisin pitää vaan joskus sylissä ihan hiljaa, ja silittää väsymyksen sun kasvoilta. Silitellä sut uneen ja aamulla suukotella hereille. Olla sulle ihminen.
Selite:
Sellaista se joskus on. Ehkä pitäs joskus ajatella kaksi kertaa ennenkun ihastuu, mut toisaalta.. minkäs sille voi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
