Läsnä

Runoilija suruvaippa

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 13.3.2014
Viimeksi paikalla: 14.4.2024 19:02

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 
Vaelsin yksin metsässäsi
uin halki kuusenoksien meren
aamuyön sumu henkäisi
harmaita laineita maisemaan,
upotti tähdet ja kuun.

Taivas oli hyinen
mutta lämpöisempi kuin koskaan,
pimeydessä
on majakkasi kauneimmillaan.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

tasapaino eloon löytynyt
surullisen kaunis
Läsnäolo on kaikkein tärkeintä.
Kaunista ja unenomaista maisemaa ja mielenkiintoinen lämmin majakka 
Tässä tekstissä minulle kaikki on tuo viimeinen jae. Maalaat sillä niin huikean kauniin maiseman verkkokalvoille, että kouraisee. Upea. 
Ihana!

Läsnä joka hetki, läsnä rakkaalleen.
Läsnä maailman valolle, läsnä itselleen.
Nämä kauniit runosi, koskettaa syvältä.Hienosti kirjoitettu..jälleen.
Pimeässä majakat näkyvät parhaiten, ohjaavat laivat karikoiden ohi. Näin ymärsin runosi sanomaa?
Onpas tämä surumielisen kaunis runo. Hyvin rauhallisen määrätietoinen kerronta. Kirjoitat varmasti paljon, niin hyvä sinun runojasi on lukea. Kiitoksen olen velkaa niin mielelläni!
Vahvaa ja kaunista kieltä. Hieno lopetus.
 

Käyttäjän kaikki runot