Myrskyn kieputtaessa
puista irronneita lehtiä,
aurinko
vain häivähdyksen omainen muisto,
lämmön värähdys ihollani,
menneen kesän muisto,
istun hiljaa,
palelen.
En jaksa ajatusteni virtaa,
kaipaan hiljaisuutta
ja rauhaa.
Tiedän,
sinusta sen löytäisin.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| kathryn | Väsynyt | 24.9.2013 | 2 | Runo |
| kathryn | Taas | 28.5.2013 | 0 | Runo |
| kathryn | Nimetön | 19.1.2012 | 3 | Runo |
| kathryn | Kynnysmatto | 24.9.2011 | 2 | Runo |
| kathryn | Junassa | 27.11.2010 | 8 | Runo |
| kathryn | Tänään | 3.9.2010 | 1 | Runo |
| kathryn | Nimetön | 15.7.2009 | 2 | Runo |
| kathryn | Se en ikinä ole minä | 19.2.2009 | 5 | Runo |
| kathryn | Nimetön | 12.10.2008 | 11 | Runo |
| kathryn | Nimetön | 7.10.2008 | 0 | Runo |
Kommentit
Hieno.
Kauniin kaihoisa runo, jossa kuitenkin levollisuutta.
En osaa tähän aikaan aamusta sanoa muuta kuin, että kaunista...
Mahtava!
voi sentään kaunis kun mikä. aloittaa lukemaan ja alusta asti jää miettimään että mitä sieltä tulee ja lopussa tulee juuri se mitä toivoikin.
Pidän paljon. :)
Ja suuri kiitos arvosteluistasi :)
Kaihoisa herkkä runo.
Kesää tulee ikävä kun sinunkin kokemuksesi lukee....Kauniisti kirjoitit, " Tiedän, sinusta sen löytäisin."
Kaunista, todella kaunista. Oih =)
Kaiken elämän keskellä tarvitsee sen jonkun, johon turvautua! Suretti vain hieman, että käytit "löytäisin" etkä "löydän".... Kaunis.