Tuulisia aamuja...

Runoilija Mystis

Miten rakastan tuulisia aamuja
tätä hataraa talovanhusta
ja näitä ikkunoita

Kun ilmavirta tuntuu ihollani

Koskettaa selän nukkaa
hipaisee niskaa
vatsaa

Kuin aavistus kädestäsi

Aamun viileä henkäys kaulallani
huuliesi ihana etiäinen

Ja olen unessa

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Ihanan herkkä rakkauden runo,
Kaikki ympärillä yhdistyy tunteeseen,
jonka tuo etiäinen huulilla
sulkee untuvaiseen uneen.

Tästä ei uutisissa ole kerrottu, vaikka tuulesta kyllä. Hieno.

Kaunis runo. Tuulesta ja myrskystä pidän, mutta en sisätiloissa.

Vanhan talon asukkina myös tämä kosketti kauneudellaan :-7 tunnelma kohdallaan.

Kaunista

Tässä (ja siinä aamu-unisuudessa) on meidän ero kyllä... mä oon vilukissa, tykkään lämmöstä enkä tuulesta, enkä mee kyllä paljain jaloin pihallekaan : )) Hieno, kaunis runo kyllä!

Ihanuus! Meilläkin vanha talo, ja juuri tuolta se tuntuu. :))

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut