Ajassa...

Kiitos vinkitä!
Kävin toljailemassa ja hämmästymässä tunnelmia. Olisinpa lähempänä!

Tällaisessa maailmassa on viihtyisää.

Jassåå, sää kävit kurkkaamassa itsensä löytämistä, täydellistä läsnäoloa ja hiljaisuuttaa joka kuitenkin pienesti kumisee
näyttelypaikan seinistä...

Mut mistä pärskätist sää sen kellon nyörit tähä löysit täh?Mää kun oon tavalline toope vaan, niin en taas hiffaa...Vai tarkotiks sää sitä runoilijan herätysklockua joka raksuttaa siun päässäis?

Ja oikeesti, olen todella otettu tästä runostasi, olet osunut tunnelman tarkoitukseen ja ytimeen...

Tackar och pockar:) Kiitos kun oot:)

Mukava tunnelma ja runo, pidän

Herkyytä on katsojan silämässä,upea,pidän.

se on totta me nähdään jos ja kun halutaan niin pieniäkin silmäniskuja ympärillämme ;)

Ihana runo! Vekkulimainen ja toisaalta rivien välistä selviää se totuus, että kyllä se aika menee, välillä jopa juosten.. :)

Ehkä silmäniksuja voi havaita, kun tiirailee sillä silmällä

Mikähän heiluri siellä on silmää iskenyt, pikkusen juttu huojahtaa, niinku heilurikin, mutta kai se sitten niin on kuin sanotaan. Parasta uskoa vaan.

Ihan tosissaan niin kyllä tää varmaan sieltä näyttelystä on.
Mutta on tää runo todella hyvä ja pidän siitä ja ehkä enemmän vielä kun näkin sen näyttelyn.

Herkkää kerrontaa, hyvä runo

Mikä kello?
Hhmm.. aika mielenkiintoinen
kokemus on ollu, mihin sitä
joutiskaan jos eksyis sinne..
taas *mutisee*
:))
Hyvä, kannustetaan runoystäviä
luovuudessaan!