isoäidin sekalainen reseptiloota - 23

Tästä sai mieleni kunnolla kauraa, hurraa vilahti lukiessa hekotuksen välistä. Tässä oli lemmenkin ylilentoa. Herkistää niin, että välillä joku silmän alla hetken poskipäätä vaivaa, painaa hitusen nestemäinen helmi. Helmikuu ei kuitenkaan ole tietääkseni vielä. Siitä painaumasta ei kai auta kuin päivystykseen hakeutua kysymääm apua. On ilo viettää tämän runon äärellä retki, hetki vielä viipyä pitää. Hoppu ei ole nimittäin vielä, edessä on vasta pikkuhiljaa loppu. Proppu ei nyt totisesti pala, vala vannottava että huomennakin luen. Tuen sillä enemmän itseäni eteenpäin. Päin seiniä tuskin kuitenkaan kuljen.

Kyllä sai taas nautiskella soljuvasta ohjeesta, liekö isoäiti unohtunut markka-aikaan, vaan se ei menoa haittaa, sukanvarteen tuskin rahojaan säästi, kun tietojaan meille asti päästi

Sanoja punoi soljuvasti
säästi ohjeen, teki kaksi,
muuttui lauseet taitavasti,
taikoi ilon lukijoilleen
ajatuksen mukaan toiveen
piirsi pintaan mietteet viisaat
tiedä, tää ei vielä piisaa :)

Tontunkin talous se koostuu pienistä asioista. Nykyään sentin kokoisista palasista. Tarkkana on hyvä olla, yleensä, joskus jotain oikein tonttumaisen tärkeää on hyvä hankkia pienen tontun, ehkä metrin pituisen... 🎅🏻