Runoilija rakastaa naista
koskettaa sanoilla
hyväilee
Sydänlihaan kirjoitettuja sanoja
Nainen lukee
ja niin...
Runoja rakastaa
( miten kaunista )
Kun taas minä - aina minä
sateessa kastuen
kapinoin
Liikennevalojen otteessa
ruuhkaan puristuen
tukehdun
Sormet kohmeessa hakaten sitä nappia
joka päästäisi minut pois täältä
juoksemaan jonnekin
kauemmas
Lain puitteissa
Odotan valojen vaihtumista
Sisälläni suoraa huutoa
itkunsekaista mantraa
melkein rukousta
( ha ha )
Jumalauta - pelastakaa tää maailma kaltaisiltani
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Lain puitteissa tämä meni suoraan sydänlihaan ja hyväili sitä. Hyvä! :)
Mainio runo, tykkään!
Oho!
Liikennevalojen kannattas vaihtua nyy vikkelään!
Mä rukoilen kaltaisiasi- lisää- ihan totta!
Kaunis kaaos vallitsee runosi ilmatilassa:)
Jumankaut - enemmän kapinoijia! ja myös runojen rakastajia :-)
Heh heh heee..
Meitä on monneen junnaan ja osat jiäp asemallei. Kuka rakastaa runoja , nii se niitä rustookii. Eiku siitetään lissee samanlaesija.
Omille poluille, missä liikenne sujuu!!!
Vai pelastakaa tää maailma kaltaisillesi;)
Kesä helteellä vois olla hyvä pakastetun naisen viereen istahtaa.
Niin, tosiaan pelastakaa tämä maailma kaltaisilleni
runoja rakastaville naisille.
<3
Sivut