Karusta toesta tokko

Emmitty ei ennenkänä
tahi turhia turistu
sanaeltu saamatonna
pareen puutteessa pakistu
jokelleltu joutavia
vielä vallanki valetta
allakkahan ainaiseksi
ainakaan asettamatta


Omaleimaisin on onni
oma oppi oivaltavan
äly äimän änkijällä
kynän käyttäjän käessä
maisen myllääjän muassa
vielä varsinki vasiten
pohjolan paratiisia
kaskeamatta karuksi


Maltti maksutta muassa
arvo aatoksen ajaton
kiire kantoja kuluttain
luonnehtijaa liikuttavi
tuon tuostakin toisahalle
sademetsistä saloille
pirtin pöyästä pioissa
syön seuroissa sirosti


Inehmoinen itseksensä
asettunee aikainsaatos
mitä mielinee menoista
toen tuuminee tuloista
arvatenkin aanaellen
parahultaista paremmin
kuorsausta kissan kuullen
lutviintuvan luonnon luullen